Hukutko sopimuksiin – pelastaisiko tekoäly? #1
Erkki Hyvärinen Osallistuin aikanaan erään yrityksen johtoryhmän kokoukseen, jossa minulta kysyttiin ”miksi sopimuksiin menee niin paljon aikaa?” Tuo on tietysti ongelma useammastakin syystä. Sopimuksilla yleensä tavoitellaan jotain: uusia tuotteita, toiminnan tehostusta, säästöjä, myyntiä, kokonaan uutta liikevaihtoa tms.. Allekirjoituksen lykkääntyminen lykkää myös noiden päämäärien toteutumista. Ja tietysti itse sopimusten neuvottelemiseenkin kuluu paljon aikaa ja rahaa. En ole […]
Kansainvälisen liiketoiminnan juridiikan sudenkuopat – mitä suomalaiset yritykset yhä aliarvioivat?
Olli Tuohimaa Liiketoiminnan laajentaminen ulkomaille tarjoaa suomalaisille yrityksille luonnollisesti kasvumahdollisuuksia, mutta siihen liittyvät juridiset riskit ovat usein huomattavasti monimutkaisempia kuin aluksi ymmärretään. Tämä korostuu erityisesti markkinoilla, joilla oikeuskulttuuri, viranomaisrakenteet ja epäviralliset pelisäännöt poikkeavat olennaisesti pohjoismaisesta toimintaympäristöstä. Moni yritys lähtee kansainvälisille markkinoille ilman riittävää ymmärrystä paikallisesta lainsäädännöstä, kumppaniriskeistä tai sopimusympäristöstä. Seuraavassa nostan esiin kolme keskeistä sudenkuoppaa, […]
Viherpesua vai ei? Nyt on korkea aika tarkastaa yrityksen markkinointikäytännöt
Minna Peltonen Euroopan Unioni kiristää sääntöjä, jotka koskevat yritysten tapaa viestiä kestävyydestä, ympäristövaikutuksista ja ilmastotavoitteista. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (ECGT-direktiivi, (EU) 2024/825) tuo markkinoille läpinäkyvyyttä ja pyrkii estämään viherpesua. Tavoitteena on varmistaa, että esitetyt ympäristöväittämät ovat totuudenmukaisia, todennettavissa ja vertailukelpoisia, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä. Suomessa direktiivi implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön pääosin kuluttajansuojalain muutoksilla. Hallituksen […]
Pää kylmänä teknologiavalinnoissa – mitä CLOUD Act oikeasti tarkoittaa?
Susanna Mäkelä Teknologioiden kuten pilvipalveluiden geopoliittisesta ulottuvuudesta keskustellaan Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä poikkeuksellisen voimakkaasti. Keskustelu on tärkeää. Samalla se yksinkertaistuu usein tavalla, joka ei vastaa oikeudellista todellisuutta. Yllättävän usein kuulee väitteen: ”Jos Yhdysvaltain presidentti haluaa tiedot, hän vain pyytää ne.” Tämä ei vastaa oikeudellista rakennetta, jonka varassa kansainvälinen dataliikenne toimii. Pilvipalveluyritykset ovat samanaikaisesti sidottuja useisiin […]
Pää kylmänä teknologiavalinnoissa – teknologinen suvereniteetti ja hallituksen vastuu
Susanna Mäkelä Teknologinen suvereniteetti on noussut yhdeksi EU:n digitaalipolitiikan keskeisistä käsitteistä. Termillä viitataan pyrkimykseen hallita omia digitaalisia infrastruktuureja, datavirtoja ja teknologisia riippuvuuksia ilman yksipuolista altistumista kolmansien valtioiden lainsäädännölle tai geopoliittiselle paineelle. Tavoite on ymmärrettävä. Riippuvuuksien tunnistaminen ja hallinta kuuluu organisaation riskienhallinnan perusteisiin. Ongelma syntyy silloin, kun poliittinen ihanne sekoittuu tekniseen todellisuuteen — ja kun ”suvereniteetti” […]
NIS2-sääntely ja organisaatiosi: Oletko valmistautunut?
EU NIS2-direktiivi astui voimaan 16. tammikuuta 2023, ja jäsenvaltioiden on saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 17. lokakuuta 2024. NIS2-direktiivin tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä ja jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten ja tärkeiden toimialojen ja toimijatyyppien osalta. Tämä uusi direktiivi määrittelee minimivaatimukset ja tuo mukanaan merkittäviä velvoitteita organisaation johdolle, mikä lisää heidän henkilökohtaista […]
EU:n tekoälyasetus 2024: Mahdollisuuksia ja Vastuullisuutta Organisaatioille
Viimeisen puolitoista vuotta tekoäly on ollut vahvasti yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä. Tekoäly ei sinällään ole kuitenkaan mitään uutta ja moni meistä on hyödyntänyt sitä huomaamattaan jo erinäisissä arkisissa asioissa. Teknologisen kehityksen vauhti on kuitenkin huomattava. Elokuun alusta tuli myös voimaan EU:n tekoälysäädös, joka tuo merkittäviäkin vaikutuksia organisaatioille, säädöksen täytäntöönpanon toteutuessa vaiheittain. Sanotaankin, että tekoälysäädös on GDPR […]
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen: uudet näkökulmat ja Finanssivalvonnan linjaukset
Muutama vuosi sitten en olisi arvannut, että voisin innostua ammatillisesti aiheesta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen. Näin on kuitenkin käynyt. Artikkelini käsittelee sanahirviötä ”HR3C”, joka tarkoittaa korkean riskin kolmansia maita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen (AML) näkövinkkelistä. Rahanpesulain mukaan pankeilla on ollut velvoite noudattaa tehostettua asiakkaan tuntemismenettelyjä tilanteessa, jossa pankin asiakas lähettää tai vastaanottaa maksun […]
Uusien työtapojen ja teknologian käyttö yritysten lakiasioissa
Avustimme vastikään asiakasta suhteellisen tavanomaisessa laitemyyntiä koskevassa sopimusasiassa. Hommaa tehtiin olennaisesti samalla tavalla kuin ainakin 30 vuotta sitten. Reilu satasivuinen pohja (johon oli vuosikymmenten saatossa aina lisätty jotain varmistelua, mutta ei koskaan todennäköisesti poistettu mitään), jota sitten lähdettiin perkaamaan vaihtamalla muokkausmerkinnöillä varustettuja word -dokumentteja sähköpostiliitteinä. Välillä aina neuvoteltiin. Aikaa paloi isolta joukolta kymmeniä ja taas […]
Onko hallituksessasi sisäpiiriläinen?
Monella listautumattomalla yhtiöllä tai yhteisöllä on hallituksessaan jäseniä, jotka toimivat pörssiyhtiön johtotehtävissä. Näillä pörssiyhtiöiden sisäpiiriläisillä on todennäköisesti hallussaan sellaista julkistamatonta ja luonteeltaan täsmällistä tietoa, jolla voidaan olettaa olevan olennaista vaikutusta ko. pörssiyhtiön arvopaperin arvoon. Tämä tieto on sisäpiiritietoa ja sen haltija on sisäpiiriläinen. Jos hallituksessasi on sisäpiiriläinen, on hyvä tietää, että joissain tilanteissa sisäpiirisääntely voi […]