Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Joukkorahoituksen viidakosta rahaa kasvuun?

Lisätty 20.04.2016

Kun vapauden patsasta oltiin pystyttämässä, loppuivat rahat kesken. Niinpä Joseph Pulitzer päätti aloittaa varojenkeruukampanjan sanomalehdessään The New York Worldissa. Vastikkeeksi lahjoituksesta hän lupasi julkaista kaikkien lahjoittajien nimet lahjoitetun summan suuruudesta riippumatta. Noin viidessä kuukaudessa yli 160 000 lahjoittajaa oli lahjoittanut tarvittavan yli 100 000 Yhdysvaltojen dollaria. Tämä tapahtui vuonna1885. Joukkorahoitus on pikkuhiljaa heräämässä eloon myös 2000 –luvun Euroopassa.

Meillä Suomessa hallitus on 7.4.2016 antanut esityksen uudeksi joukkorahoitusta säänteleväksi laiksi, jonka on esitetty tulevan voimaan 1.7.2016. Nykyistä sääntely-, valvonta- ja tulkintaympäristöä voi esityksenkin mukaan hyvin kuvata ”volatiiliseksi” viimeisten vuosien aikana. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että kukaan ei ole tiennyt, mitä lakia eri joukkorahoitusmuotoihin sovelletaan ja miten. Rahoitusta hakeva ja sitä välittävä taho ovat usein joutuneet toimimaan säädösten ja tulkintojen viidakossa. Rahoitusta hakevien siemen-, kasvu- sekä pk-yritysten näkökulmasta uusi laki selkiyttäisi tilannetta huomattavasti.

Laina- ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus tulisi lain piiriin, mutta lahjoitus- ja hyödykemuotoinen joukkorahoitus jäisi sen ulkopuolelle. Laki sääntelisi erityisesti joukkorahoituksen välittäjiä, joiden tulee lakiesityksen mukaan rekisteröityä Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin.

Laki asettaisi myös rahaa hakeville tahoille tiedonantovelvollisuuden. Niiden tulisi ennen varainhankinnan aloittamista julkistaa oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan yrityksen arvoon tai takaisinmaksukykyyn. Arvopaperimarkkinalain mukaista esitettä ei tarvitsisi laatia, jos arvopapereita tarjotaan Suomessa 12 kuukauden aikana alle 5 miljoonan euron arvosta.

Sijoittajien näkökulmasta joukkorahoitus tarjoaa tavan hajauttaa sijoituksia ja mahdollisuuden saada sijoitukselleen keskimääräistä korkeampaa tuottoa korkeammalla riskillä. Kun toiminta nykymuodossaan ei välttämättä ole sen paremmin kuluttajansuojaa kuin sijoittajansuojaakaan koskevan sääntelyn piirissä, voi toivoa että kevyt, mutta lainsäätäjän hakema riittävä sijoittajansuoja ja viranomaisvastuut selkeyttävä sääntely toisi lisää rahoitusmahdollisuuksia kasvuyrityksille.